KSML 14.9.2017 – Kanavateatteri keskisuomalaisten suosiossa

Kanavateatteri mesestyi hyvin keskisuomalaisten kesäteattereiden katsojamäärissä. Kakkostila pokattiin 6600 katsojalla, kun ainoastaan Riihivuori-teatteri veti enemmän yleisöä, eli 8500 silmäparia. Jos pelkästään harrastajille olisi oma kategoria, olisi Kanavateatteri ollut listan ykkösenä.

Keski-Suomen kesäteatterien tämän vuoden katsojamäärä putosi edelliskesästä, mutta vain hieman. Keskisuomalaisen keräämien tietojen mukaan maakunnan kesäteattereissa kävi päättyneenä kesänä 75 100 katsojaa, kun vuotta aiemmin luku oli 78 400.

Kesän katsojamäärien laskusuunta on jatkunut jo pitkään. Suurimpana syynä on pidetty kulutustottumuksien muutoksia, vapaa-ajanviettovaihtoehtojen lisääntymistä ja erityisesti kesäteatterien ydinkohderyhmälle, keski-ikäisille ja sitä vanhemmille suunnatun tapahtumatarjonnan kasvanutta määrää.

Lue koko Keskisuomalaisen juttu tästä:

Kampsu -hanke

Tätä kohdetta on tuettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020.

Sisänäyttämön eristysten parantaminen. Hankkeen tavoitteena on parantaa Kuusan Nuorisoseuran talon lämpötaloutta parantamalla lattian sekä seinien eristystä näyttämön osalta. Samalla näyttämölle saadaan uudet pintaverhoukset ja näyttämö korotuksen alle varastointitilaa. Lue lisää

Taideapteekki: Ilosia aikoja Mielensäpahoittaja ja poika

Näyttelijät Lauri Laakso ja Ville Kiljunen esittävät Mielensäpahoittajan ja Pojan välisiä dialogikohtauksia Tuomas Kyrön teoksesta Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Vuoropuhelu kuvaa hauskalla tavalla eri sukupolvien suhtautumista ajankohtaisiin asioihin. Laakso ja Kiljunen ovat esittäneet samoja rooleja myös Kanavateatterin lavalla.

Korpilahden päiväkeskus 9.10. klo 12.00

http://ksml.menoinfo.fi/jyvaskyla/seniorit/taideapteekki-iloisia-aikoja-mielensapahoittaja-ja-poika/738588

Myllylän perheelle Laukaan kulttuuripalkinto

Laukaan kunta palkitsi Kanavateatterin tukipilareina toimivat Myllylän perheen vuosittain myönnetyllä Laukaan kulttuuripalkinnolla. Kanavateatteri onnittelee perhettä tästä huikeasta tunnustuksesta! Lue asiasta lisää oheisesta Laukaa-Konnevesi -lehden artikkelista.

Kanavateatteri pokkasi samaisen palkinnon vuonna 2002. Kuusan nuorisoseuralle yhdessä Erkki Kauppisen kanssa palkinto myönnettiin 1988. Kulttuuripalkinto on myönnetty vuodesta 1985.

  • 1985 Harri Tapper
  • 1986 Taimi Kananen ja Siiri-Elisa Nieminen
  • 1987 Airi Kiilavuori ja Luupäät ry.
  • 1988 Erkki Kauppinen ja Kuusaan nuorisoseura ry.
  • 1989 Vehniän demokraattinen yhdistys ry.
  • 1990 Eino Kautto
  • 1991 Savion kesägalleria
  • 1992 Puustellin työkylä
  • 1993 Laukaan teatteri
  • 1994 Musiikkikoulu Rauhala
  • 1995 Lapsikuoro Satakielet ja sen johtaja Päivi Rytkönen
  • 1996 Vojciech Toklowicz
  • 1997 Laukaan kyläkirjat
  • 1998 Pentti Varkila
  • 1999 Eila Hammarén ja Martti Nikamaa
  • 2000 Wanhan Laukaan kotiseutuyhdistys
  • 2001 Laukaan mieslaulajat
  • 2002 Kuusaan Kanavateatteri
  • 2003 Martti Muurikainen
  • 2004 Liisa Valtonen
  • 2005 Sari Puttonen
  • 2006 Laukaan Lyömäsoitin festival
  • 2007 Laukaan Säästöpankin kulttuurisäätiö ja Solveig Hiltunen
  • 2008 VAU ! -teatteri
  • 2009 Jarmo Inkinen
  • 2010 Timo Luokomaa
  • 2011 Päivi Hammarén Jokela ja Lauri Jokela
  • 2012 Esa Ojajärvi
  • 2013 Kari Lamberg
  • 2014 Pirjo Vuorenpää ja Juha Niemistö
  • 2015 Ikonen Aili ja Toivo

Henkilökuva: Taru Eskonen-Myllylä

Taru näytelmästä Eikä yksikään pelastunut (2014)

Kanavateatterin luottonaisnäyttelijän taru sai alkunsa 15 vuotta sitten kun hullu hullua yllytti. Nuori Taru tyttönen uskaltautui yhdessä kaverinsa kanssa Päivi Hammaren-Jokelan nuorten ryhmään mukaan. Teatterin tekeminen imaisi mukaansa kertalaakista. Pian nuorisoryhmä vaihtui Kanavateatterin lavaan ja pikkutyttöjen tennarit koko ajan suurempiin ja suurempiin saappaisiin. Eikä ihme. Taru Eskonen-Myllylällä on valovoimainen kyky ottaa lava haltuun ja vangita katsoja mukaan tarinaansa.

Rakastettavat roolihahmot

Vuosien saatossa Tarua on nähty Kanavateatterissa useissa eri näytelmissä, pienissä ja isoissa rooleissa. Kulissipaino tai pääjehu, niin näyttelijätär tekee aina työnsä taitavasti ja paneutuen. Tarulle kaikki roolit tuntuvatkin olevan merkittäviä, ja hän kertoo rakastuvansa aina työstössä olevaan hahmoon.
Muutama työ on kuitenkin jäänyt mieleen ja sydämeen erityisinä. Kivenpyörittäjän kylästä Meeri Oinosen rooli, jossa Taru kuvailee päässeensä ylittämään itsensä näyttelijänä ja oppineensa jopa jotain uutta myös omasta elämästään. Elämää, ei sen enempää. Sitähän teatteri on! Joillekin vain himpun verran enemmän. Ei ole tuulesta temmattua Kanavateatterin slogan: tunteita täynnä. Tarun elämä kietoutui tiukasti Kanavateatteriin myllyyn kun kesällä 2005 Kauppisen Ekin ohjaamassa Kuismassa ja Helinässä Taru tapasi Tapion. Syksyn farssi ”Juokse lempesi edestä” sinetöi alkaneen ystävyyden romanssiksi kun pari esitti lavalla avioparia. Syksyllä 2010 tanssittiinkin sitten Tarun ja Tapion häitä kun ensin oli kesällä 2006 valssattu Kanavateatterin lavalla Akselin ja Elinan tahtiin.

Tarkka ja vaativa tekijä

Ohjaajat pitävät Tarua luotettavana ja oma-aloitteisena näyttelijänä, joka sukeltaa rooliensa mielenmaisemaan huolellisesti. Näyttelijä, joka ottaa vastaan ohjeita ja nostaa esiin kysymyksiä kun kaipaa ohjausta on jokaisen ohjaajan mielestä antoisa työstettävä. Tässä ehkä syy, että Eskonen-Myllylää nähdään merkittävissä rooleissa teoksesta ja ohjaajasta riippumatta.

Ohjaaja Antti Viitamäki kertoo luottonäyttelijästään: ” Vuosien varrella on ollut ilo seurata, miten luottamus omiin kykyihin on kasvanut entisestään. Kokemuksen karttuminen näkyy hänen näyttelijäntyössään parhaalla mahdollisella tavalla: hänestä paistaa varmuus, rentous sekä oikeassa suhteessa nöyryys ja ammattiylpeys”.

Kesän 2017 suurteoksen ohjannut Kirsi Sulonen nostaa esille hektisten aikataulujen kannalta olennaisen piirteen: ”Erittäin omaksumiskykyinen, eli myös viime hetken muutokset menivät saman tien läpi. En ole aiemmin Tarun kanssa työskennellyt, mutta hän tuntui heti oikealta valinnalta Raunin rooliin.”
Näyttelijäkaverit kertovat Tarun olevan ahkera puurtaja, joka keskittyy täysillä niin rooliinsa kuin tuottajan työhönkin. Pedanttisen tarkasti Taru paneutuu aiheisiin ja tekee väsymättä töitä saadakseen lopputuloksesta onnistuneen. Taru ei koskaan matele aidan ali, eikä päästä sieltä livahtamaan työtovereitaankaan. Iloisella ja humoristisella otteellaan Taru kannustaa muitakin loistosuorituksiin, varmistaen hyvän yhteishengen ja samaan hiileen puhaltamisen. Työryhmän jäsenet kertovat, että Tarun kanssa on mukava työskennellä.

Monen lusikan varressa, samaa soppaa sekoittamassa

Tarusta on tullutkin vuosien saatossa yksi Kanavateatterin voimahahmoista, joka nykyään lavan lisäksi vaikuttaa tuottajana. Tuottajan työ on yleisölle näkymätöntä työtä, mutta ilman tuottajaa mitään ei ilmestyisi mihinkään. Tuottaja pitää huolen, että ohjaajan, lavastajan, puvustajan, markkinoinnin, myynnin, ääni- ja valotekniikan ja koko muun ahkeran työryhmän askeleet osuvat yhteen. Kaikki se mitä lopulta katsojan silmien eteen avautuu on enemmän tai vähemmän tuottajan sormenjälkien sivelemää.
Syksyllä 2018 nähdään Tarun uutena aluevaltauksena ohjaajana toimiminen. Esikoisohjauksena lavalle nousee nuorten näytelmä: Jäähyväiset Pamela Anderssonille. Kuitenkin ennen kuin povipommin ohjaukseen paneudutaan on Tarulla vedettävänä kolme helteistä viikkoa poliisin univormussa Kemijärvellä.

Tulehan katsomaan miten lettipäisestä tytönhuitukasta on kasvanut karski auktoriteetti!