Kategoria: Näytelmät

Aku on aarre

Veren perintö jatkaa siitä mihin Taivaan tulet viime kesänä kanavateatterilaisia kuljettivat. Tämän kesän itsenäisessä jatko-osassa Pekka Väänäsen historiasta alkaa paljastua tapahtumia, jotka ovat osa kansallista haavaamme.

Kuinka Kemijärveläiset ovat halukkaita repimään auki vanhat haavat? Kuinka dementian sumentama mieli avaa menneisyyden lukot? Miten voimme antaa anteeksi menneisyyden painon niskassamme?

Teatterinkävijöille tuttua kasvoa Aku Lehtikangasta nähdään Pekka Väänäsen lisäksi useammassa eri roolissa. Lavasteet vaan viuhuvat kun Aku singahtaa paikasta toiseen ja roolista toiseen. Ja mikäs se on nauttiessa tämän tekijän annista kun laatu on tinkimätöntä ja mielenkiintoisin nyanssein sävytettyä.

Näyttelijän työn lisäksi Aku on väsymättä osallistunut vuosikymmenten ajan niin lavasteiden rakentamiseen kuin teatterin edustustehtäviinkin. Joulun aikaan tämä hymyilevä ja aina ystävällinen monitoimimies tuuraa jopa itseään joulupukkia paikallisen kaupan käytävillä.

Muita näyttelijöitä kohtaan Aku on aarre. Aina valmiina auttamaan niin kohtauksen, roolin rakentamisen kuin rikkinäisen mikrofonin tai silitettävän paidan kanssa. Käyhän katsomoon kokemaan millaisia rooleja tämä teatterin konkari tänä kesänä mukanaan kuljettaa.

#taivaantulet #verenperintö #kanavateatteri #esiintyjäesittely #tekijätesiin

 

Taru on yksi Kanavateatterin kantavia voimia

Viime kesän Taivaan tulissa Rauni Väänänen paluumuutti synnyinsijoilleen Kemijärvelle. Etelän tavat omaksunutta poliisia ei ihan purematta nielty mejän perän asioita vatkaamaan. Vaan aika opettaa ja parantaa haavat, Kemijärvelläkin. Tyär ja isä tekivät sovinnon samalla kun muutama rikos ratkesi ja lempi leiskui.

Tänä kesänä Raunin tarina jatkuu kun Kanavateatterilla nähdään itsenäinen jatko-osa: Taivaan tulet – Veren perintö. Elämä Kempissä on kulkenut omia polkujaan. Onko lintukotomaiset ajat ohi vai joutavatko poliisit toimettomina kahvilla istuksimaan? Se tänään perjantaina 6.7.2018 kun ensi-ilta koittaa klo 19:00.

Nuorempaa konstaapelia Raunia näyttelee ihana Taru Eskonen-Myllylä, jonka viime vuoden suoritusta kriitikotkin ihastelivat. Taru on yksi Kanavateatterin kantavia voimia, yhdessä muiden sitoutuneiden ja ahkerien tekijöiden kanssa. Tarua on nähty monenlaisissa erilaisissa rooleissa jo 16 vuoden ajan.

Nykyään rakkaan harrastuksen lisäksi Taru myös työskentelee teatterin parissa. Kulttuurituottajan opinnot ovat avanneet ovia monien muiden teattereiden produktioihin tuottajan roolia hoitamaan.

Syksyllä Kanavateatterissa nähdään myös Eskonen-Myllylän esikoisohjaus kun sisänäyttämölle valmistuu näytelmä Jäähyväiset Pamela Anderssonille.

Tämän enempää paineita kasvattamatta, tulehan itse katsomaan millaisiin koukerouhin tämä kesä näyttelijättären ja roolihenkilön kuljettaa.

Toimimalla nopeasti ehdit vielä napata lipun ensi-iltaan: http://www.kanavateatteri.fi/lippuvaraus/index.php

#taivaantulet #verenperintö #kanavateatteri #esiintyjäesittely #tekijätesiin

Kuva: Christer Boman

Äidin ja tyttären tavallinen lauantai-ilta

Äidin ja tyttären tavallinen lauantai-ilta. Miten ilta muuttuu kun saavat tietää sen olevan viimeinen yhteinen ilta? Mitä sinä tuntisit jos saisit tietää tämän olevan viimeinen ilta rakkaasi kanssa? Mitä sanoisit? Mitä muistuttaisit? Mitä kysyisit?

Anna tämä rannekello Rickylle.
Toffeet on sitten täällä lakujen takana.

Minä olen se, joka tyttärestäsi lopulta kasvoi.

Roska-auto käy tiistaisin. Vie pussi ulos mahdollisimman myöhään, ettei naapurin koirat sitä revi.
Pesukoneenkorjaajan puhelinnumero on teipattuna koneen kylkeen.
Rakastitko sinä isää?

Pelkäätkö sinä kuolemaa?
Entäs jos se ei olekaan pelkkää hiljaisuutta?

Vaan niin kuin herätyskello, joka soi ja soi ja soi, mutta et pysty heräämään.

Teinkö minä jotain väärää?

Hyvää yötä äiti – avaa Kanavateatterin vuoden 2018 kauden.

Tätä Marsha Normanin vaikean aiheen äärellä pyörivää, Pulitzer-palkittua, draamaa nähdään harvoin Suomen näyttämöillä. On helpompi näytellä ja tuottaa kevyttä ja kivaa, saada yleisö hytkymään naurusta. Vaan kun elämä ei aina ole pelkkää iloa ja kevyttä oloa, sohvalla istumista ja lämmintä sokerikaakaota. Kanavateatteri tarjoaa koko elämän kirjon. Tämä näytelmä ottaa sinua kädestä kiinni ja katsoo silmästä silmään. Nostaa pohtimaan ajatuksia syvistä aiheista. Mitä on elämä ja mitä on kuolema? Miten kukin elämänsä elää? Mikä on kyllin hyvää ja mitä jää mieleen kun lähdön hetki koittaa. Saako lähdön hetken itse valita?

Kuulimme harjoituskaudella katsojan suusta hiljaisen palautteen: tälle on hirmuisen vaikea taputtaa. Jokainen kohtaa elämässään vaikeita asioita, ennemmin tai myöhemmin. Parhaimmillaan teatteri toimii elämän peilinä, helpottaen näkemään tarkemmin itseään. Toisinaan peili näyttää niitäkin puolia, joita emme haluaisi nähdä ja kohdata. Peili on kuitenkin aina lempeä. Voit kääntää katseesi pois, peili ei tuomitse, eikä vaadi vaan odottaa hiljaa, että olet taas valmis katsomaan.

Toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi vaikeiden asioiden äärelle. Hyvää yötä äiti.