Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus on hyväksytty Kuusan Nuorisoseuran kevätkokouksessa 23.3.2014.

1. Yleistä

Vuosi 2013 oli yhdistyksen 106. toimintavuosi. Jäseniä oli vuoden lopussa 82, joista alle 16 vuotiaita 23. Jäsenmäärä väheni edellisvuoteen verrattuna 9:llä henkilöllä.

Näytelmätoiminta jatkui edelleen aktiivisena ja monipuolisena. Vuoden aikana esitettiin neljä eri näyt

elmää, joissa kävi yhteensä 10 095 katsojaa. Aktiivisen näytelmätoiminnan lisäksi kuluneelle vuodelle oli leimallista merkittävä kunnostus- ja rakennustoiminta:

• edellisvuonna rakennettu varasto-jätekatosrakennus viimeisteltiin ja maalattiin
• päärakennuksen metsän puoleiselle pitkälle sivulle päätettiin rakentaa kuisti, josta osa on umpinaista ja osa avointa tilaa. Kuistin rakentamisella saadaan kaivattua varasto- ja työskentelytilaa lisää
• sisälle tuolivarastoon ja näyttämön takaosaan hankittiin kaappeja antamaan lisää säilytystilaa
• salin yläpuolinen tila rakennettiin valmiiksi ja siitä saatiin lisää harrastus- ja puffettitilaa
• näyttämön yläpuolinen osa eristettiin ja näyttämön katosta puhkaistiin aukko yläkertaan

Kaikki em. rakennustyöt tehtiin nuorisoseuran omalla rahoituksella.

Kesän ajaksi nuorisoseura palkkasi kaksi kylän nuorta kesätyöntekijäksi – Aino Koskisen ja Ella Nurmisen –  mikä helpotti suuresti talkoolaisten työtä etenkin siivousten ja pihaistutusten hoidon osalta. Seuran turvallisuusvastaavana toimi Seppo Tavi. Pelastussuunnitelman päivittäminen aloitettiin ja sitä jatketaan seuraavana vuonna.

Kuusan nuorisoseuran johtokunta kiittää lämpimästi kaikkia niitä henkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat panoksellaan auttaneet Nuorisoseuran toimintaa.

2. Hallinto

Ylintä päätösvaltaa käyttää kevät- ja syyskokous, jotka pidetään sääntöjen määrääminä ajan-kohtina. Vuonna 2013 sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 24.3. ja syyskokous 17.11. Nuorisoseuran toiminnantarkastajina ovat toimineet Mikko Kupari ja Anja Savolainen.

Johtokunta piti vuoden aikana 12 kokousta (13.1., 10.2., 10.3., 24.3., 29.4., 9.6., 7.7., 4.8., 8.9., 6.10., 27.10. ja 17.11). Lisäksi johtokunta kokoontui suunnittelupäivälle 6.4. suunnittelemaan seuran toiminnan kehittämistä. Johtokunnan jäsenet ja heidän osallistumisensa johtokunnan kokouksiin + suunnittelupäivään:

• Sirpa Hänninen, puheenjohtaja 12 +1
• Seppo Tavi, varapuheenjohtaja 9 + 1
• Teijo Roine, sihteeri 5 + 0
• Taru Eskonen Myllylä 10 + 1
• Pirkko Hautala 8 + 1
• Anu Kauppinen 6 + 1
• Aino Koskinen 10 + 0
• Tapio Myllylä 10 + 1
• Timo Piiparinen 9 + 1

Erillisiin projekteihin johtokunta nimesi vastuuhenkilöitä ja toimikuntia:

• Keijo Myllylä teatterivastaava
• Pirkko Hautala ravintolavastaava
• Timo Piiparinen markkinointivastaava
• Keijo Myllylä pihavastaava
• Taru Eskonen-Myllylä Kanavateatterin 20-vuotisjuhlavuoden ja nuorisoseurantalon 100-vuotisjuhlavuoden 2014 toimikunnan vastaava.

3. Toiminta

3.1. Näytelmätoiminta

Vuoden aikana esitettiin neljä näytelmää.

Grace ja Glorie

Teatterivuosi aloitettiin helmikuussa Tom Zieglerin kirjoittamalla (suomennos Terttu Savola) ja Annu Sankilammen ohjaamalla herkällä kahden erilaisen naisen ystävyystarinalla Grace ja Glorie. Näytelmää esitettiin 13 kertaa ja se keräsi 606 katsojaa. Näytelmä valmistettiin yhteistyössä Laukaan kansalaisopiston kanssa. Keskisuomalaisen kriitikko Jorma Pollari kirjoitti 19.2.2013 näytelmästä mm. näin:

”Kanavateatteri toteuttaa hienosti teatterin peruslähtökohdan: huone, josta yksi seinä puuttuu, ja siellä yleisö on osa esitystä. Grace ja Glorie on kamariteatteria aidoimmillaan. Löydämme huoneesta 90-vuotiaan Gracen (Sari Lindell), joka viettää elämänsä viimeisiä viikkoja toipilaana kotikamarissaan maalla. Vapaaehtoistyöntekijä Glorie (Anu Kauppinen) asettuu saattohoitajaksi taloon, ja naisten välille sukeutuu keskusteluja, joissa tuettavan ja tukijan roolit luontevasti vaihtelevat. Annu Sankilammen ohjaama esitys luottaa tekstin voimaan. Kun siinä on vahva elämänmaku, ei tarvita ylimääräisiä vippaskonsteja. Niin Lindell kuin Kauppinenkin ovat sisäistäneet näytelmän hengen upeasti ja rentoudesta käsin heittäytyvät vaativiin rooleihinsa taidokkaasti. Grace ja Glorie on hieno näytelmä, jota katsomasta lähtee sisäisesti puhuteltuna. Se on koskettava puheenvuoro elämän arvoista ja arvokkuudesta.”

Kolme iloista rosvoa

Toukokuussa oli vuorossa nuorten voimin toteutettu Thorbjorn Egnerin  lastennäytelmä Kolme iloista rosvoa.  Rosvoilun ohjasi Kirsi Sulonen. Rosvot seikkailivat Kardemumman kaupungissa 11 kertaa ja esityksen näki 1192 katsojaa. Keskisuomalaisen kriitikko Aino Martiskainen kirjoitti 7.5.2013 näytelmästä mm. näin:

”Näyttelijät ovat eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Kanavateatterin Kardemumma on elämäniloinen paikka, johon katsoja mielellään käy sisään. Kivalla tavalla pienimuotoinen sovitus luottaa tarinaan ja hyviin hahmoihin, joista ilmeikkäät näyttelijät tekevät hienosti omansa. Tulkintaan ei ole tarvinnut tuoda ylimääräistä dramatiikkaa tai rautalangasta väännettyjä opetuksia. Ongelmat ratkotaan älyllä ja lempeydellä, ja humoristiset tapahtumat pitävät kyllä mielenkiinnon yllä. Pienilläkään ei ole mitään pelkäämistä. Visuaalinen toteutus viehättää, erityisesti puvustus on loistava: varsinkin leipurin, makkaramestarin ja poliisin hahmot ovat kuin suoraan lastenkirjan kuvituksesta. Värikkäässä maailmassa on yksityiskohtia katsottavana. Kuten vaikkapa hauskat viikset.”

Mies, joka ei osannut sanoa ei 

Heinäkuussa kesäteatterissa esitettiin Jussi Kylätaskun kirjoittama Mies, joka ei osannut sanoa ei Antti Viitamäen sovittamana ja ohjaamana. Lavastus oli jälleen mittava ja teknisesti haastava kokonaisuus kaupungin erilaisine toimintoineen. Kesän esityksiä oli 18 ja lisäksi yksi tilausesitys Nordealle. Katsojamäärä oli 7054. Keskisuomalaisen kriitikko Teppo Kulmala kirjoitti 8.7.2013 mm. näin:

”Täällä on neljä suurta talokehikkoa, kaikissa kaksi kerrosta. On asuntoja, kirkkoherran vastaanotto, kauppa, ravintola, sauna, hevostalli… Näemme kaiken kuin katsoisimme lasten mammuttinukketaloja: Kanavateatterin lavastus ei ole hienosteltu, mutta runsas.

Jos ja kun suvisen teatterin ensitehtäväksi nähdään tuottaa iloa ja sydämellistä oloa, toteutuu tämä Laukaassa maukkaasti kierroksin, kaarroksin ja kerroksin. Metkat mutkat ja epäjärjestysten lenkit loksauttavat tapahtumaketjun kiepille, joka suoristuu kuin esittämisen energian voimasta. Kun tarinan kertojahenkilönä esiintyy hevonen, saadaan katseluun ihmiskommellusten kummallisuutta korostava lisänäkökulma. On mukava seurata näyttelijöitä, jotka hallitsevat laajan tilan tapahtumatasot myös juuri menossa olevan tilanteen sivukäänteissä eri puolilla näyttämöä.”

Tuuli Tapper kirjoitti Laukaa-Konnevesi lehdessä 18.7.2013 mm. näin:

”Esitystä säestää erinomaisen mainio musiikki, joka virittää katsojan juuri oikeaan tunnelmaan. Loppumusiikki on niin tarttuva ja hyväntuulinen, ettei Kuusasta voi lähteä pois kuin hymy naamalla. Vaikuttavia lavasteita Kanavateatterissa on nähty monet kerrat ennenkin, mutta tänä vuonna taidetaan hipoa ennätyksiä. Työryhmä on koonnut lavalle liki kymmenen asunnon kokonaisuuden, jonka portailla ja pihoilla näyttelijät kulkevat ristiin rastiin, ylös ja alas. Lavastus on massiivinen ja näyttävä, mutta samalla kertaa todella toimiva.”

Juoruja

Marras-joulukuussa oli vuorossa Annu Sankilammen ohjaama vauhdikas farssi Juoruja. Sen on kirjoittanut Neil Simon (suomennos Henri Kapulainen). Näytelmää esitettiin 14 kertaa ja katsojia kävi 1243. Keskisuomalaisen kriitikko Jorma Pollari kirjoitti 17.11.2013 näytelmästä mm. näin:

”Kun on kiitosten aika ja Tapio Myllylä ottaa kukat vastaan paita likomärkänä, voi olla varma, että nähty esitys on oikeaoppinen farssi: verbaalista tykitystä, sähäkkää elekieltä, vauhdikasta singahtelua asemasta toiseen, vyyhtiytyvä juoni… Ohjaaja Annu Sankilampi on lukenut läksynsä, sillä ensimmäisen farssiohjauksen ainekset ovat hallitusti koossa. Esitys on napakka, ajoitus kohdallaan, rytmitys ihan kelpo ja kokonaisuuteen on saatu mukaan muutamia nokkelia yllätysratkaisujakin näyttämöllepanon piristykseksi. Jo ensi-illassa Maria Kymäläinen kohtalokkaana naisena sekä Keijo Myllylä konstaapelina pystyvät hyvin pysymään erillään muiden vauhdista, edukseen. Tiina Oksanen on ilmiselvä komedienne ja hehkuttaa komiikan liekkiä taidokkaasti. Joni Hyvönen taitaa erityisen hyvin farssin mimiikan. Kanavateatterin intiimi sisätila on kaikin puolin viihtyisä paikka kokonaisvaltaiseen teatterinautintoon. Ystävällinen palvelu myös väliajalla ja eteisessä kertoo yhteisön hyvästä ilmapiiristä, mikä osaltaan vaikuttaa myös esityksen vastaanottoon. Katsojasta pidetään kaikin tavoin hyvää huolta”.

3.2. Tiedotus ja markkinointi

Markkinointitoimikuntaan kuuluivat markkinointivastaavan Timo Piiparisen lisäksi Anu Kauppinen, Arto Lehtikangas ja kesään saakka Teijo Roine. Teijon muutettua toiselle paikkakunnalle, hänen tilalleen tulivat Virpi Mikkonen ja Tuija Laitinen.

Kuusan nuorisoseuran vuosi- ja syyskokouksista sekä muista asioista tiedotettiin Laukaa-Konnevesi -lehdessä. Käytössä oli lisäksi seuran www-sivut. Jäsenille ja kyläläisille kerrottiin päätöksistä ja tapahtumista järjestöjen yhteisellä kylätiedotteella. Kuusan Nuorisoseura, Kuusan Kipinä kyläseura ja Kuusan Martat laativat ja lähettivät yhteistyössä kyläläisille neljä kylätiedotetta vuoden 2013 aikana sekä paperisina postilaatikoihin että sähköisenä verkkosivuille www.kuusa.fi.

Kanavateatteri oli 8.6 esillä Sararanta puskii -tapahtumassa omalla esittelypisteellä. Seuraa edustivat Arto Lehtikangas ja Timo Piiparinen.

Kanavateatterin markkinointiryhmä hoiti edellisten vuosien tapaan monipuolisesti teatterin markkinointia. Maksullisten mainosten osalta mainonta keskitettiin Laukaa-Konnevesi ja Keskisuomalainen -lehtiin, mutta myös Keski-Suomen harrastajateatteriyhdistyksen kesäteatteri-julisteessa oli tiedot Kanavateatterin kesän esityksistä. Ilmaisia kanavia käytettiin mahdollisimman laajasti mm. Keskisuomalaisen meno-palstaa, Jyväskylän seudun matkailun tapahtumanettisivuja, Radio Keski-Suomen menovinkkejä, Laukaan kunnan Vatti-palstan nettisivuja, KeHyn tapahtumat nettisivuja, Kanavateatterin Facebook-sivuja sekä luonnollisesti omia nettisivuja. Kirkonkylän Laukaassa tapahtuu- tienvarsitaululla mainostettiin kaikkia näytelmiä.

Kanavateatterin yhteistyökumppaneina markkinoinnin osalta toimivat S-Market Laukaa, K-kauppa Lohipata ja Alemakasiini. Kesäteatterimarkkinoinnissa hyödynnettiin S-kanavaa eli mainos pyöri Prismojen ja S-markettien kassamonitoreissa sekä mainos oli Sinun etusi -lehdessä.

Varjolan tilan kanssa tehtiin yhteistyötä siten, että Varjola myi ruokailupakettiensa yhteydessä lippuja Kanavateatterin esityksiin Grace ja Glorie, Mies, joka ei osannut sanoa ei ja Juoruja.

Kesää 2013 markkinoitiin yrityksille ja yhdistyksille lähettämällä alkuvuodesta n. 1 000 mainoskirjettä, joka oli yhteinen Varjolan tilan kanssa.

Vuosittain julkaistava esite Kanavateatterin esitysvuodesta (kesästä kevääseen) valmistui Timo Piiparisen luomana. Esitettä jaettiin teatterin markkinapaikoilla ja nuorisoseurantalolla.

3.3 Koulutukset, kurssit ja retket

Järjestetyt koulutukset liittyivät vahvasti teatteritoiminnan kehittämiseen.

• Kolme iloista rosvoa -näytelmän työryhmä kävi katsomassa teatteri Kulissin esityksen Intiaanilegenda ja sen jälkeen nauttimassa pizzat.
• Mies, joka ei osannut sanoa ei -näytelmän karonkka pidettiin Myllylän rannassa 10.8. Sadetihkuisesta säästä huolimatta saunottiin sekä teltta- että savusaunassa, uitiin paljon ja muutenkin viihdyttiin hyvin.
• Nuorisoseura ja Laukaan teatteri järjestivät yhdessä tarinateatterikoulutusta nuorisoseurantalolla 7. ja 8.1. Kouluttajana toimi tarinateatteriohjaaja Tuija Jormakka.
• 16.2 Nuorisoseura ja Kuusan Martat tekivät yhteisen retken Jyväskylän kaupunginteatteriin katsomaan näytelmää ”Myrskyluodon Maija”.

4. Nuorisoseurantalo tapahtumien pitopaikkana

Nuorisoseurantalo toimi moninaisten tapahtumien pitopaikkana. Talolla pidettiin näytelmäharjoituksia ja -esityksiä, lavaste- ja puvustustalkoita, häitä, syntymäpäiviä, kokouksia, ilmaisu- ja pikkukokkikerhoja, kursseja ja koulutustilaisuuksia, näyttelyitä, karonkkoja ja lukuisia talkoita. Nuorisoseurantaloa vuokrataan ainoastaan yhteisöille ja vähintään kolme vuotta seuran jäsenenä olleille yksityishenkilöille. Muiden pyyntöjen osalta johtokunta käsittelee ne tapauskohtaisesti.

• Kuusan Martat järjestivät pikkukokkikerhoa kylän kouluikäisille lapsille kaksi kertaa kuukaudessa syys-toukokuun välisenä aikana.
• Laukaan kunnan järjestämä ikäihmisten kerho kokoontui kerran viikossa. 27.3. talolla järjestettiin ikäihmisten kerholaisten kevätruokailu, johon osallistui 25 henkilöä. Tarvaalan kerholaiset olivat vieraana. Paikalla oli noin 25 ikäihmistä sekä tapahtuman järjestäjät ja kunnan sekä kyläseurojen edustajia. Tapahtumaa tukivat Kuusan, Tarvaalan ja Haapalan kyläseurat.  Marja Kallio oli mukana emännöimässä tilaisuuden valmistelua.
• 13.5. pidettiin kylän tienvarsien ja nuorisoseurantalon pihan siivoustalkoot Kuusan Kipinä kyläseuran järjestämänä. Talkooväkeä oli noin 60, joille pikkukokit valmistivat ja tarjoilivat Jennyn muffinsseja ja pizzakierteitä Kuusan Marttojen opastuksella.
• Kuusan Marttojen järjestämä puutarhailta pidettiin 19.5. Asiantuntijana paikalla oli luomuneuvoja Eeva-Liisa Neuvonen Pro Agriasta ja aiheena oli Tuholaistorjunta kotipuutarhassa.
• 11.6 nuorisoseurantalon pihapiiriä siistittiin yhdessä Kuusan Marttojen kanssa
• Kesäteatterin esityskaudella talolla oli esillä Taru Leinosen valokuvanäyttely ”Heijastus minusta”.
• 21.9 Kuusan Martat järjestivät talolla kirpputorin.
• Kevät- ja syyskaudella talolla oli tanssikurssitoimintaa Tanssikoulu Pilken järjestämänä. Nuorisoseura osallistui toimintaan tarjoamalla tilat ryhmille. Tanssikursseja järjestettiin kerran viikossa eri-ikäisille lapsiryhmille ja aikuisten FolkJam-ryhmälle. Näytelmien aikana tanssikoulu toimi Kuusan koululla.
• Kylän joulujuhla järjestettiin yhteistyössä Kuusan Marttojen ja Kipinä kyläseuran kanssa koko perheen juhlana sunnuntaina 15.12. Nuorisoseuran osalta tapahtuman vastuuhenkilönä toimi Virpi Mikkonen. Ohjelmassa oli mm. yhteislauluja, Tanssikoulu Pilken lapsiryhmien tanssiesityksiä, Tiernapojat-esitys ja joulupukin vierailu. Virpi Mikkonen ja Malanja Mieskonen esittivät hauskan jouluisen esityksen, johon osa joulujuhlavieraista sai ottaa osaa.  Kuusan Martat tarjoilivat glögit ja Varjolan tilan valmistaman joulupuuron. Juhlaan osallistui noin 80 henkilöä.

5. Jäsenmaksut

Nuorisoseuran jäsenmaksu vuonna 2013 oli 10 € / henkilö ja 20 € / perhe. Jäsenetuna tarjottiin pääsy Kanavateatterin esityksiin puoleen hintaan sekä 20 % alennus talon vuokrasta.

6. Hankkeet ja hankinnat

Yläkerran remontin toisen vaiheen valmistelemiseksi JyväsRiihi ry:ltä oli haettu rahoitusta jo vuonna 2012 töiden jatkamiseksi ja remontin valmistumiseksi vuonna 2013.  Koska JyväsRiihi ry ei myöntänyt haettua rahoitusta, remontti päätettiin toteuttaa Nuorisoseuran omin varoin. Remontin toteuttivat Tapio ja Jaakko Myllylä.

Jyväs-Riihi ry:ltä haettiin avustusta invaluiskan rakentamiseksi pääsisäänkäynnin yhteyteen ja lasten leikkipaikan kunnostamiseen. Avustusta ei myönnetty. Invaluiskaa ei tehty eikä leikkipaikkaa kunnostettu.

7. Muistamiset, lahjoitukset ja nimitykset

Saaja	Aihe	Lahjoitus
Eeva Peuran omaiset	Osanotto suruun	Adressi
Laukaan Kansalaisopisto	50-vuotta	Rahalahjoitus tilille
Aili Korhonen	Syntymäpäiväjuhla	Lahjakortti Peurunkaan
Ella Ikonen	Valmistuminen ylioppilaaksi	Hackman kattila
Pekka Sivusuo	Valmistuminen ylioppilaaksi	Marimekon pyyhe
Ella Nurminen	Rippijuhla	Mariskooli
Ida Sirkka	Rippijuhla	Mariskooli
Keijo Myllylä	Taiteelliset ansiot usean vuoden ajalta	Stipendi

8. Nuorisoseuralle myönnetyt avustukset ja lahjoitukset

Myöntäjä	Tarkoitus	Summa
Laukaan kunta	Vuosiavustus	250 €
Laukaan kunta	Yhteistoiminta-avustus	50 €
Laukaan kunta	Kolme iloista rosvoa näytelmän musiikin ja äänimaailman tekijän palkkioon	300 €
Laukaan kunta	Juorujat näytelmän lavastus	300 €
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry	Mies joka ei osannut sanoa ei näytelmän kurssiavustus	1728 €
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry	Juoruja näytelmän kurssiavustus	1216 €
Laukaan Säästöpankin kulttuurisäätiö	Kolme iloista rosvoa näytelmän puvustus	700 €