Tervetuloa Kanavateatteriin

Kanavateatteri on vuonna 1994 perustettu, Kuusan Nuorisoseura ry:n ylläpitämä harrastajateatteri. Se on noussut yhdeksi Keski-Suomen suosituimmista kesäteattereista ja saavuttanut toimintansa aikana myös valtakunnallista menestystä.

Katettu katsomo, hyvät parkkitilat, maistuvat tarjoilut ja iloinen ilmapiiri yhdessä onnistuneen esityksen kanssa luovat Kanavateatterissa sitä oikeaa kesäteatteritunnelmaa.

Talvella teatteri toimii Kuusan nuorisoseurantalolla, jonne on rakennettu 140-paikkainen sisäteatteritila. Talviaikaan Kanavateatterissa nähdään yleensä kaksi ensi-iltaa.

Riemurahojen ensi-iltaan

Henkilökuva: Taru Eskonen-Myllylä

Taru näytelmästä Eikä yksikään pelastunut (2014)

Kanavateatterin luottonaisnäyttelijän taru sai alkunsa 15 vuotta sitten kun hullu hullua yllytti. Nuori Taru tyttönen uskaltautui yhdessä kaverinsa kanssa Päivi Hammaren-Jokelan nuorten ryhmään mukaan. Teatterin tekeminen imaisi mukaansa kertalaakista. Pian nuorisoryhmä vaihtui Kanavateatterin lavaan ja pikkutyttöjen tennarit koko ajan suurempiin ja suurempiin saappaisiin. Eikä ihme. Taru Eskonen-Myllylällä on valovoimainen kyky ottaa lava haltuun ja vangita katsoja mukaan tarinaansa.

Rakastettavat roolihahmot

Vuosien saatossa Tarua on nähty Kanavateatterissa useissa eri näytelmissä, pienissä ja isoissa rooleissa. Kulissipaino tai pääjehu, niin näyttelijätär tekee aina työnsä taitavasti ja paneutuen. Tarulle kaikki roolit tuntuvatkin olevan merkittäviä, ja hän kertoo rakastuvansa aina työstössä olevaan hahmoon.
Muutama työ on kuitenkin jäänyt mieleen ja sydämeen erityisinä. Kivenpyörittäjän kylästä Meeri Oinosen rooli, jossa Taru kuvailee päässeensä ylittämään itsensä näyttelijänä ja oppineensa jopa jotain uutta myös omasta elämästään. Elämää, ei sen enempää. Sitähän teatteri on! Joillekin vain himpun verran enemmän. Ei ole tuulesta temmattua Kanavateatterin slogan: tunteita täynnä. Tarun elämä kietoutui tiukasti Kanavateatteriin myllyyn kun kesällä 2005 Kauppisen Ekin ohjaamassa Kuismassa ja Helinässä Taru tapasi Tapion. Syksyn farssi ”Juokse lempesi edestä” sinetöi alkaneen ystävyyden romanssiksi kun pari esitti lavalla avioparia. Syksyllä 2010 tanssittiinkin sitten Tarun ja Tapion häitä kun ensin oli kesällä 2006 valssattu Kanavateatterin lavalla Akselin ja Elinan tahtiin.

Tarkka ja vaativa tekijä

Ohjaajat pitävät Tarua luotettavana ja oma-aloitteisena näyttelijänä, joka sukeltaa rooliensa mielenmaisemaan huolellisesti. Näyttelijä, joka ottaa vastaan ohjeita ja nostaa esiin kysymyksiä kun kaipaa ohjausta on jokaisen ohjaajan mielestä antoisa työstettävä. Tässä ehkä syy, että Eskonen-Myllylää nähdään merkittävissä rooleissa teoksesta ja ohjaajasta riippumatta.

Ohjaaja Antti Viitamäki kertoo luottonäyttelijästään: ” Vuosien varrella on ollut ilo seurata, miten luottamus omiin kykyihin on kasvanut entisestään. Kokemuksen karttuminen näkyy hänen näyttelijäntyössään parhaalla mahdollisella tavalla: hänestä paistaa varmuus, rentous sekä oikeassa suhteessa nöyryys ja ammattiylpeys”.

Kesän 2017 suurteoksen ohjannut Kirsi Sulonen nostaa esille hektisten aikataulujen kannalta olennaisen piirteen: ”Erittäin omaksumiskykyinen, eli myös viime hetken muutokset menivät saman tien läpi. En ole aiemmin Tarun kanssa työskennellyt, mutta hän tuntui heti oikealta valinnalta Raunin rooliin.”
Näyttelijäkaverit kertovat Tarun olevan ahkera puurtaja, joka keskittyy täysillä niin rooliinsa kuin tuottajan työhönkin. Pedanttisen tarkasti Taru paneutuu aiheisiin ja tekee väsymättä töitä saadakseen lopputuloksesta onnistuneen. Taru ei koskaan matele aidan ali, eikä päästä sieltä livahtamaan työtovereitaankaan. Iloisella ja humoristisella otteellaan Taru kannustaa muitakin loistosuorituksiin, varmistaen hyvän yhteishengen ja samaan hiileen puhaltamisen. Työryhmän jäsenet kertovat, että Tarun kanssa on mukava työskennellä.

Monen lusikan varressa, samaa soppaa sekoittamassa

Tarusta on tullutkin vuosien saatossa yksi Kanavateatterin voimahahmoista, joka nykyään lavan lisäksi vaikuttaa tuottajana. Tuottajan työ on yleisölle näkymätöntä työtä, mutta ilman tuottajaa mitään ei ilmestyisi mihinkään. Tuottaja pitää huolen, että ohjaajan, lavastajan, puvustajan, markkinoinnin, myynnin, ääni- ja valotekniikan ja koko muun ahkeran työryhmän askeleet osuvat yhteen. Kaikki se mitä lopulta katsojan silmien eteen avautuu on enemmän tai vähemmän tuottajan sormenjälkien sivelemää.
Syksyllä 2018 nähdään Tarun uutena aluevaltauksena ohjaajana toimiminen. Esikoisohjauksena lavalle nousee nuorten näytelmä: Jäähyväiset Pamela Anderssonille. Kuitenkin ennen kuin povipommin ohjaukseen paneudutaan on Tarulla vedettävänä kolme helteistä viikkoa poliisin univormussa Kemijärvellä.

Tulehan katsomaan miten lettipäisestä tytönhuitukasta on kasvanut karski auktoriteetti!