Kategoria: Henkilökuvat

Keijosta Kehyn Vuoden teatterivaikuttaja

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys Kehy järjesti Teatteriaalto -gaalan sunnuntaina 10.4. Gaalassa jaettiin eri kunniakirjoja sekä kaksi erillistä tunnustusta. Toinen, Vuoden teatteriteko, ojennettiin AdAstra -teatterille Mental Expo -näytelmän viemisestä maailmalle kansainvälisille teatterifestivaaleille ja toinen, nimitys Vuoden teatterivaikuttajaksi, ojennettiin Keijo Myllylälle Kanavateatterista.

Pitkän uran tehnyt, edelleenkin vahvasti eteenpäin puskeva monitoimimies, joka on antanut mielensä ja sydämensä kotiteatterilleen. Kuusan Kanavateatterin kantavana voimana jo 1990-luvulta lähtien hän on ollut mukana kehittämässä ja suunnittelemassa niin Nuorisoseurantalon alueen esitys- ja yleisötiloja kuin itse näytelmätarjontaa. Hän on taitava lavastenikkari, jolta hoituu lähestulkoon mikä tahansa käytännön asia. Tuotantovastaavana hän on sitkeä ja tunnollinen, ja Excel-taulukko syntyy tarvittaessa asiasta kuin asiasta. Näyttelijänä hän ei ole pelännyt tarttua sen kummemmin komedian kuin draamankaan päärooleihin. Hän on luonut kotikylän yhteishenkeä ja rakentanut monenlaista yhteistyötä eri tahojen kanssa. sekä ansiokkaasti saattanut perheensäkin mukaan toimintaan.

Teatteria ihmisyyden äärellä

Ohjaaja Kirsi Sulonen on Keski-Suomessa tunnettu ja pidetty harrastajateattereiden ohjaaja, jonka jo moni katsojakin muistaa mainioista teoksista.

Sulonen ei taio lavalle pelkästään naurua ja viihdettä, vaan ujuttaa keveimpäänkin komediaan myös niitä silmäkulmia kostuttavia kohtauksia, kananlihalle nostattavia tunnelmia ja ytimiin käyviä kysymyksiä. Teatteria ihmisyyden äärellä.
Ohjaamisen lisäksi Sulonen on näyttelijä ja käsikirjoittaja. Nyt perjantaina 25.2.2022 klo 19:00 ensi-iltansa saava Eroparatiisi on Sulosen uusin kirjoitus. Eroparatiisi käsittelee draaman ja farssin keinoin ihmissuhteita ja niiden vaikeuksia, mutta myös vahvuuksia.
Ohjaajana Sulonen on näyttelijälähtöinen ja hänen tavoitteenaan on saada harrastajanäyttelijätkin kehittymään ja kasvamaan.

”Ei kukaan jaksa soittaa kissanpolkkaakaan pianolla ikuisesti, jos pianonsoittoa harrastaa. Minulla on sama ajatus, että ohjaajan kuuluu tarjota työkaluja näyttelijälle, jotta tämä voisi tulla koko ajan paremmaksi. Pitää tarjota haasteita ja yrittää kaikin keinoin auttaa ja opettaa löytämään ja oivaltamaan itsestään uusia puolia näyttelijänä. Ja sen lisäksi tietenkin tehdä taiteellisesti mahdollisimman korkeatasoista teatteria.” Sulonen kertoo.

Käsikirjoittamisen pohjana tällä vahvalla ammattilaisella on halu tuoda teattereiden ulottuvilla nykyisiä tarjolla olevia tekstejä monipuolistavaa käsikirjoitusta. Esimerkiksi valtaosa kesäteattereiden harrastajanäyttelijöistä on (keski-ikäisiä) naisia, mutta suuri osa teksteistä tarjoaa runsaasti rooleja miesnäyttelijöille. Vast´ikään Jyväskylän Huoneteatterissa nähty Ja Jumala loi naisen on Sulosen käsialaa ja tarjoaa monta mehukasta roolia juurikin naisnäyttelijöille.

Harrastajateattereissa on monta innokasta näyttelijää ja iloinen yhdessä tekemisen meininki on tärkeää. Roolijakoja aina odotetaan ja jopa jännitetään: kuka saa ”pääroolin”. Eroparatiisissa ei pyöritäkään yhden ison päätähden tarinan ympärillä, vaan teksti tarjoaa monta isoa ja tasaisen haasteellista roolia. Eli suoranaista harrastajaporukan herkkua, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja merkityksellinen.

Kanavateatteri onkin erityisen ylpeä, että saa kunnian esittää kantaesityksen Eroparatiisista.

“Aina kun tulen teatterista pois, niin haluan, että minun ajatuksiani on jollakin tavalla häiritty. Ja se on mielestäni teatterin yksi taika, että me pääsemme jotenkin peilaamaan itseämme ja sitä millaista on elämä ja millaisia ovat ihmiset ja millaisia ovat ihmissuhteet. Ja se on hienointa, jos oivaltaa jotain itsestään – sekä näyttelijänä että ohjaajana että katsojana.” – Kirsi Sulonen, näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja.

Jäähyväiset Pamela Andersonille 7.9.2018 alkaen

”Moro. Mä oon Marko ”Hillo” Tuupanen, ihan kohta 18 v. nuori mies. Oon valmistunu kymppiluokalta tossa pari vuotta sitten. Tykkään Turo Tailorin mustista puvuista ja musa on mulla veressä.”

Roolissa Kasper Colliander.

 

 

 

 

”Moi, mä oon Mikko ”Ruupanen” Tuupanen. Mun perheeseen kuuluu mutsi, pikkuveli Hillo ja mun lemmikkimarsu nimeltään Pamela. Ei oo tällä hetkellä ihmeellisiä tulevaisuuden suunnitelmia. Paitsi että kohta ollaan menossa laivalle vähän kattoon tarjontaa (eli että millaisia tsiguja tulee vastaan).”

Roolissa Miika Vaarakallio.

 

 

 

”No hei! Mun nimi on Tarja. Olen kotiäiti. Mieheni Jarmo on tällä hetkellä reissuhommissa, niin asutaan poikien Mikon ja Markon kanssa nyt kolmestaan. Mutta kyllä Jarmo varmasti kohta tulee takaisin, niin voidaan sitten porukalla katsoa taas Baywatchia nauhalta!”

Roolissa Maria Kymäläinen.

 

 

 

”Moi! Mä oon Outi Kananen. Oon koulutukseltani merkonomi, ja oon Kekäleessä töissä. Siellä on muuten ihan ihme juttuja tapahtunu viime aikoina… mustia Turo Tailorin pukuja on viety ihan hulluna! Ei voi tajuu.”

Roolissa Sani Järvinen.

Go ahead, make my day

”Miksei net voi keittää pontikkaa niinku ennen? Sen minäkin ymmärtäisin ja pidättäisin tuosta vaan nix nax.”

Poliisipäällikkö Kauko Junni on Kemijärven suola ja sokeri. Samaa voisi sanoa Junnia esittävästä Keijo Myllylästä. Ilman Keijoa Kanavateatteri olisi vain mauton ja hajuton olmin litku. Keijo on ollut mukana toiminnassa alusta asti ja onpa tämä kantava voima nähty lähes tulkoon jokaisessa näytelmässä esiintymässäkin.

Yleisön sydämiin ja nauruhermoihin Keijo taiteilee omintakeisella, tunnistettavalla ja varmalla esiintymistyylillään. Moni muistaa vieläkin P.A. Turpeisen roolit maalaiskomedioissa tai vaikkapa Kivenpyörittäjän kylän Jalmarin. Poliisipäällikkö Junnikin jää varmasti muistoihin elämään englanninkielisine sutkautuksineen.

Lavalla nähtävä on kuitenkin vain murto-osa Keijon panoksesta. Keijo on aina ollut vetämässä porukan kasaan ja pitämässä huolen että lavasteet syntyvät ajallaan, piha ja ulkotilat pysyvät kunnossa ja talkoisiin on tarpeeksi työkäsiä. Omien kätten töidensä lisäksi Keijo on tartuttanut teatterintekemisen rakkauden myös vaimoonsa, poikiinsa ja pojanpoikaansa

#taivaantulet #verenperintö #kanavateatteri #esiintyjäesittely #tekijätesiin

Kuvat: Leena Hyttinen ja Sani Järvinen

Aku on aarre

Veren perintö jatkaa siitä mihin Taivaan tulet viime kesänä kanavateatterilaisia kuljettivat. Tämän kesän itsenäisessä jatko-osassa Pekka Väänäsen historiasta alkaa paljastua tapahtumia, jotka ovat osa kansallista haavaamme.

Kuinka Kemijärveläiset ovat halukkaita repimään auki vanhat haavat? Kuinka dementian sumentama mieli avaa menneisyyden lukot? Miten voimme antaa anteeksi menneisyyden painon niskassamme?

Teatterinkävijöille tuttua kasvoa Aku Lehtikangasta nähdään Pekka Väänäsen lisäksi useammassa eri roolissa. Lavasteet vaan viuhuvat kun Aku singahtaa paikasta toiseen ja roolista toiseen. Ja mikäs se on nauttiessa tämän tekijän annista kun laatu on tinkimätöntä ja mielenkiintoisin nyanssein sävytettyä.

Näyttelijän työn lisäksi Aku on väsymättä osallistunut vuosikymmenten ajan niin lavasteiden rakentamiseen kuin teatterin edustustehtäviinkin. Joulun aikaan tämä hymyilevä ja aina ystävällinen monitoimimies tuuraa jopa itseään joulupukkia paikallisen kaupan käytävillä.

Muita näyttelijöitä kohtaan Aku on aarre. Aina valmiina auttamaan niin kohtauksen, roolin rakentamisen kuin rikkinäisen mikrofonin tai silitettävän paidan kanssa. Käyhän katsomoon kokemaan millaisia rooleja tämä teatterin konkari tänä kesänä mukanaan kuljettaa.

#taivaantulet #verenperintö #kanavateatteri #esiintyjäesittely #tekijätesiin