Skip to content

Lavastusmiehet, jotka eivät osaa sanoa ei

Eljas (Hannu Natri) ja Linnea (Marketta Lindqvist) näytelmästä Kivenpyörittäjän kylä (2014)
Tapio Myllylä

Kanavateatteri on tunnettu kunnianhimoisista lavastuksistaan, joissa työpanos näkyy. Lavastukset on aina toteutettu talkootöinä joitakin erikoistöitä lukuun ottamatta. Kesänäytelmän lavastus vie aikaa 80-500 talkootuntia ja sisänäytelmän lavastus 50-300 talkootuntia. Joitakin lavastuksia, joita voisi nostaa esiin teknisen toteutuksen tai ison työmäärän takia, ovat ulkoteatterissa olleet esimerkiksi:

  • Myrskyluodon Maija (1997-98), jossa lavastus sisälsi luodon. Luodossa oli puusta tehty levytetty runko, jonka päälle säiliöautosta ruiskutettiin polyuretaani. Luoto oli kooltaan n. 10x10m ja se oli maalattu kallion näköiseksi.
  • Kuisma ja Helinä (2005), jossa pihapiirin päärakennus ja kaksi aittaa oli rakennettu oikeista hirsistä salvomalla sekä päärakennukseen tehtiin pärekattoa ja aittoihin sammalkatot.
  • Peräkamaripojat (2008) oli lavastukseltaan Kanavateatterin laajin projekti. Koko teatterimonttu oli käytetty laitoja myöten hyväksi ja näkyvillä oli yhteensä 11 eri rakennusta kirkosta huvilaan, pappilaan ja huoltoasemaan.
  • Turvetta ja timantteja (2009) -näytelmään rakennettiin n. 70m2 suo. Teknisenä toteutuksena erikoisuutena nähtiin räjähdys suolla, josta paineaalto nosti turpeet noin kuuden metrin korkeuteen.
  • Saranat ja sardiinit (2010) -näytelmään lavastajat toteuttivat halkaisijaltaan 13 metriä olevan pyörivän lavan, jonka päälle tuli kaksikerroksinen, noin viisi metriä korkea näyttävä vanha olutpanimo.
  • Tankki täyteen – Maalla muuttajat (2012) -näytelmää varten rakennettiin kaksi pyörivää lavaa, joista toisen halkaisija oli n. 8m ja toisen n. 3,5m. Näytelmää varten tehtiin myös lampola, jossa kesän ajan asusti viisi oikeaa lammasta.
  • Mies joka ei osannut sanoa ei (2013) -näytelmä vaati lavastajilta koko kylän rakentamista. Näytelmään piti tehdä neljä kaksikerroksista kerrostaloa.
  • Kivenpyörittäjän kylä (2014) -näytelmä opetti monelle lavasteiden tekijöille perinnetöitä. Lavastukseen niitettiin heinää n.0,3ha:n alue. Heinät nostettiin hangoilla traktorin kyytiin ja kuljetettiin teatterille. Teatterilla heinät nostettiin seipäille ja seipäitä tuli yhteensä 35kpl. Lavasteina olivat nuo 35 heinäseivästä sekä yksi muuntuva näyttämölava, jossa logaatiot muuttuivat seiniä kääntämällä.
Kesällä 2010 halkaisijaltaan toistakymmentä metriä olevat pyörivät kaksikerroksiset lavasteet palvelivat kahta eri näytelmää: kartanona Herra Huussa ja kulisseina Saranoissa ja sardiineissa.

Lisäksi kesäteatterissa on nähty monenlaisia menopelejä traktorista hevoseen ja kauppa-autoon. Kerran on myös ollut kolmen auton raju takaa-ajo kohtaus, jossa autoilla kierrettiin ristiin rastiin teatterimonttua.

Sisäteatterissa huomionarvoisia lavastusratkaisuja ovat olleet esimerkiksi:

  • Kalajuttu (1996), jossa kalanpyyntikohtausta varten tehtiin järvi. Järveä varten tuotiin lavalle kumivene, joka naamioitiin kaisloilla ja täytettiin vedellä. Näyttelijät pyydystivät kaloja kahlaten vedessä vaatteet märkinä.
  • Saranat ja sardiinit (2004), jossa Kanavateatterin sisänäyttämölle mahdutettiin näyttämön levyinen pyöritettävä kulissi.
  • Kymmenen pientä neekeripoikaa (2005) -näytelmän tekninen toteutus aiheutti harmaita hiuksia katsojille. Kymmenen pientä patsasta katosi pitkin näytelmää yksitellen takan reunukselta, ilman että kukaan kävi niitä ottamassa.
  • Tassua päälle (2006) -näytelmää varten rakennettiin sirkus. Lavastukseen kuului mm. leijonan häkki, sirkusteltta ja asuntovaunu.
  • Vuoriston kaunotar (2009) -näytelmän lavastus sai Teatteri-aallossa kunniamaininnan.
Hyytävästä kartanotunnelmasta on päästy nauttimaan myös sisällä. Tässä esimerkki kartanon sisustuksesta näytelmässä Hiirenloukku (2007).

Näytelmiä numeroina

Kanavateatterissa on toteutettu vuoden 2014 vuoden loppuun mennessä 48 näytelmää. Aluksi tahti oli rauhallisempaa: sama kesänäytelmä pyöri kaksikin vuotta ja sisänäytelmiä tehtiin satunnaisesti. Tästä johtuu näytelmämäärien jakautuminen epätasaisesti näille kahdellekymmenelle vuodelle. Ensimmäisenä kymmenenä vuotena Kanavateatteri tuotti 10 näytelmää ja seuraavana kymmenenä vuotena 38 näytelmää. Suurin syy tähän on se, että v. 2004 Kanavateatterin sisänäytelmissä alkoi uusi aikakausi. Sisänäytelmien määrä kasvoi nopeasti ja v. 2005 katsottiin tarpeelliseksi rakentaa nuorisoseurantalolle 120-paikkainen nouseva katsomo, joka juhlavuotena 2014 laajennettiin 145-paikkaiseksi. Vuonna 2004 tehtiin yksi sisänäytelmä, seuraavana vuonna kaksi ja sen jälkeen pääsääntöisesti on sisänäytelmiä tehty kolme joka vuosi. Kanavateatterin nykyinen tarjonta on siis neljä näytelmää vuodessa. Näytelmien valinnassa pyritään ottamaan huomioon katsojien eri mieltymykset. Johtoajatuksena on, että kesäteatterissa toteutetaan sekä draamaa että komediaa, ja sisänäytelmät jakautuvat siten, että pikkujoulunäytelmä on farssi tai komedia, kevään ensimmäinen näytelmä draama tai kokeilevampi produktio ja loppukeväästä tehdään kokoperheen/lastennäytelmä.

Vuosi 2011 oli Kanavateatterin huippuvuosi kävijämäärällä mitattuna. Tuolloin Antti Viitamäen ohjaamaa kesänäytelmää Tankki täyteen kävi katsomassa 11 815 katsojaa ja niin ikään Antti Viitamäen ohjaamaa pikkujoulunäytelmää Puhtaana käteen kävi katsomassa 1706 katsojaa. Nämä ovat Kanavateatterin kummankin näyttämön kävijämääräennätykset.

Tapio Myllylä

Kanavateatterin lavastusryhmä koostuu miehistä, jotka eivät vaan osaa sanoa ei. Neljä kaksikerroksista kerrostaloa valmistuu tässä kesän 2013 näytelmään Mies joka ei osannut sanoa ei.